Hakutyökalu on ollut vireillä jo miltei pari vuotta ja ajattelin nyt “julkaista” sen. Oikeasti suurin hyöty hakutyökalussa taitaa olla siitä että se blokkaa pois hakutuloksista kaikki yrityshakemistopalvelut.

Hintaa laitteen Plus-versiolla on Verkkokauppa.comissa 49,90 euroa. Monipuolisempi Pro-versio kustantaa 69,90 euroa. Pro-version ominaisuudet tuovat lisämahdollisuuden tallentaa kuvamateriaalia laitteeseen liitetylle USB-muistille taikka liittää laite WLAN-verkkoon yhteensopivalla USB-WLAN-sovittimella.

Verkkokamera.fi on (ainakin tällä hetkellä) ilmainen palvelu, joka ei tallenna kuvaa mutta tarjoaa Kauko-Telko Oy:n maahantuomille Panasonicin valvontakameroille lyhytosoitteen kameran etäkatseluun sekä hallintaan. Palvelussa kerrotaan maksullisten ominaisuuksien tulevan myöhemmin - voisi olettaa että maksullisista palveluista löytyy jatkossa myös kuvatallennus.

Kameravahti.fi on Demon Turvallisuus Oy:n ohjelmistoihin pohjautuva tallennuspalvelu. Palvelua markkinoi Controla Oy. Palvelussa käytetään HP:n palvelimia sekä Panasonicin kameroita. Kamerat voidaan liittää joko valmiiseen verkkoyhteyteen tai käyttää niitä mukaan liitettävillä 3G-modeemeilla. Palvelun kuvauksesta voisi päätellä että kamerat siirtävät kuvat palvelimelle eikä palvelimilla ole suoraa yhteyttä (kiinteän IP:n tai Dyndns:n kautta) kameroille. Kk-hinnat alkavat n. 30 eurosta, 3G-paketeilla n. 45 eurosta. Aloituskustannukset ovat korkeat. Sivuilla ei ole kuvakaappauksia taikka mitään tarkempaa informaatiota itse palvelusta tai sen käyttöliittymästä.

Turvasanomat.fi, www.turvasanomat.fi

Kontrolli-lehdessä aikaisemmin vaikuttaneen toimittajan Jari Kähkösen verkkosivusto. Jo Kontrollista tutut kriittiset artikkelit jatkuvat. Tällaisia juttuja ei Turvallisuus-lehdestä löydä. RSS-feediä sivuilla ei ole tarjolla.

Turvallisuus-lehti, www.turvallisuus.com

Turvallisuus-lehti kirjoittaa nykyään (tuote)uutisia myös verkossa. Uutiset saa myös RSS-feedinä. Uutiset ovat vanhaa tuttua Turvallisuus-lehden tyyppistä uutisointia.

Palovara.fi, www.palovara.fi

Paloturvallisuustietoa, kartoituksia yms. tietoa. Sivuston taustalla ovat mm. SPEK, Sisäasiainministeriön Pelastusosasto, FKL, VTT, Pelastusopisto sekä Palosuojelurahasto. Ainakin taustatoimijoiden perusteella hyvälaatuista sisältöä on odotettavissa.

Muita:

Turvallisuus.net on ollut jo useita viikkoja kadoksissa…

Axiksen, Sonyn ja Boschin kehittämä rajapinta tullaan näillä näkymin julkaisemaan loppuvuodesta. Rajapinnan kehitykseen käynnistettävä yhteistyöfoorumi tulee olemaan avoin kaikille toimijoille.

Lue lisää:
Axis Communications - lehdistötiedote

Boschin tiedote

Sonyn tiedote

Osa (todella) vanhoista teksteistä palautetaan myös sivuille. Kapsin ylläpito otti viimein yhteyttä 4,5 kuukauden odottelun jälkeen ja ilmoitti että varmuuskopion tiedot olisivat palautettavissa (PS. vinkki Kapsille: tukipyyntöjen käsittelysoftista löytyy usein myös toiminto tikettien automaattiseen unlockaamiseen jolloin ne eivät jää roikkumaan yhdelle ylläpitäjälle).

Power Over Ethernet on normaaliin Ethernet-verkkostandardiin tehty laajennus. IEEE802.3af-standardin tarkoituksena on mahdollistaa verkkoa käyttävien laitteiden virransyöttö siten että laitteet ovat edelleen yhteensopivia olemassa olevien Ethernet-standardien kanssa. Normaali PoE -jännite on 48V ja standardiin kuuluu yhteensopivan laitteiston tunnistaminen: jos kytkin ei tunnista liitettyä laitetta PoE-yhteensopivaksi niin se ei yritä syöttää jännitettä kaapeliin. Yleisimpiä käyttökohteita PoE-virransyötölle ovat esimerkiksi IP-puhelimet, WLAN-tukiasemat ja seuraavassa käsitellyt valvontakamerat.

Miksi kytkisin valvontakameroiden virransyötön PoE:n avulla?

• Vain yksi kaapeli kytkimeltä kameralle, ei erillisiä virtakaapeleita
• Kameran virransyötön järjestämiseen ei tarvita sähkömiestä (poislukien ulkokameroiden lämmittäminen)
• Kamerat saadaan kustannustehokkaasti varmistetun virransyötön pariin kytkemällä PoE-kytkin UPSin perään.

Power Over Ethernet ei ole kuitenkaan täydellinen: nykyisellä standardilla laitteelle riittää tehoa vain noin 13W. Tämä riittää hyvin normaalille kiinteälle valvontakameralle, mutta ei useimmille PTZ-kameroille taikka sääsuojakoteloiden lämmittimille. Korjauksena tähän on tulossa ns. PoEPlus-standardi IEEE802.3at, jonka pitäisi kyetä jopa 60 Watin tehoon. Standardi vaatii vähintään Cat5E-kaapeloinnin mutta se on taaksepäin yhteensopiva “tavallisen” PoE-standardin mukaisten laitteiden kanssa. PoEPlus-standardin pitäisi riittää jo tehokkaammille WLAN-tukiasemille sekä PTZ-kameroille.

PoE kameravalvonnassa ja siinä käytettyjä laitteita

Seuraavassa on esitetty tyypillisimpiä PoE-ratkaisuissa käytettyjä laitteita sekä niiden käyttötarkoituksia.

PoE-midspan / PoE-syötin
PoE-midspan on yleensä varustettu virtalähteellä sekä kahdentyyppisillä pareittain järjestetyillä data- sekä data+virtaporteilla. Midspanin dataporttiin kytketään verkkokaapeli tavallisesta kytkimestä, ja data+virtaporttiin valvontakameralle kulkeva kaapeli. Midspan syöttää data+virta -kaapeliin PoE-käyttöjännitteen ja yhdistää sitä käyttävän laitteen dataporttinsa kautta tietoverkkoon. Midspaneita valmistetaan erikokoisina; esimerkiksi 1, 4 tai 12 laitteen virransyöttöön (kuvassa Axiksen 1-porttinen midspan). Midspanissa ei ole kytkinominaisuuksia eivätkä eri portit ole yhteydessä keskenään. Midspanin tarkoituksena on ainoastaan syöttää PoE-käyttöjännite jokaisen dataportin omalle data+virtaportille. Yksiporttista midspania voidaan käyttää esimerkiksi silloin kun PoE-käyttöjännitettä tarvitsee vain yksi kamera; kallista kytkintä ei tällöin tarvitse hankkia. Useampiporttista midspania käytetään usein kun samasta pisteestä kytketään useampi kamera ja PoE-kytkintä ei voida/ei kannata hankkia. Hallittavat kytkimet on saatettu hankkia jo aikaisemmin, tai kameroita kytketään fyysisesti erillään oleviin verkkoihin.

PoE-kytkin
PoE-kytkin on kuten tavallinen verkkokytkin, mutta siinä portteja (joko osa porteista tai kaikki portit) on varustettu PoE-virransyötöllä. Kytkin voi mallista riippuen olla myös hallittava - porttien PoE-syöttö ei sinällään ota kantaa siihen mitä muita ominaisuuksia kytkimellä on. Yksinkertainen PoE-kytkin on hyvä silloin kun kamerat on kaapeloitu samaan pisteeseen (esim. ristikytkentään/teletilaan) jossa ne kytketään kaikki samaan fyysiseen verkkoon.

PoE-yhteensopiva laite
PoE-yhteensopivalla laitteella tarkoitan tässä yhteydessä mitä tahansa laitetta/kameraa joka osaa itse käyttää PoE-käyttöjännitettä ilman lisäosia (kts. seuraava kappale). Esimerkiksi Axikselta on saatavilla listaus sen PoE-yhteensopivista tuotteista. Oikealla olevassa kuvassa on Axis 211 -verkkovalvontakamera joka osaa käyttää PoE-virtaa.

PoE Active Splitter - PoE-erotin
Usein PoE-virransyöttöä voidaan käyttää vaikka itse valvontakamera ei olisikaan PoE-yhteensopiva. Esimerkiksi Axiksen pienet valvontakamerat on mahdollista varustaa ns. PoE Splitterillä, joka kytketään PoE-syöttöiseen verkkokaapeliin ennen kameraa. PoE-splitteri erottaa kaapelista datan normaaliin verkkokaapeliin ja käyttöjännitteen kameran kanssa yhteensopivaan liittimeen.

Linkkejä:

http://www.poweroverethernet.com

Power Over Ethernet - How Does It Work? (Axis Communications)

Kokonaan analogisella järjestelmällä tarkoitettiin aikaisemmin analogisten kameroiden, multipleksereiden, monitoreiden sekä videonauhurien muodostamaa järjestelmää. Analogisessa järjestelmässä kuva siirretään kameralta tallennuslaitteelle sekä monitoreille omaa kaapeliaan pitkin. Kamerat kytketään joko suoraan tallennuslaitteeseen taikka erilliseen kuvajakajaan/multiplekseriin joka jakaa kuvat valvontanäytöille ja tallennus-laitteille. Alla olevassa kuvassa (Kuva 1 ) on kuvattu nykyaikaisempi digitaalista DVR-tallenninta käyttävä analogijärjestelmä (DVR, Digital Video Recorder). Jokainen kamera käyttää omaa kaapeliaan joka voi olla joko koaksiaalikaapeli tai muuntimin toteutettu yleiskaapelointi. Ohjaustieto kameroille viedään omaa kaapeliaan pitkin. DVR-tallennin on varustettu verkkoliitännällä, jolloin sitä voidaan käyttää etävalvomosta verkkoyhtey-den ylitse. Paikallisesti DVR-tallentimeen on kytketty katselumonitori sekä kääntyvien kameroiden ohjauslaite.

Kuva 1 Analoginen kameravalvontajärjestelmä

Hybridijärjestelmässä käytetään sekä analogisia kameroita että verkkokameroita. Tallennin on joko verkkoon liitettävä NVR-tallennin (Network Video Recorder) tai normaali DVR-tallennin, johon voidaan liittää myös verkkokameroita analogisten kameroiden lisäksi. Sekä verkko- että analogiliitännöillä varustettua tallenninta voidaan kutsua myös hybriditallentimeksi. Kuvassa 2 esitetty järjestelmä sisältää etäkäytettävän hybriditallentimen, johon on kytketty sekä analogisia kameroita että verkkokameroita. Osa analogisista kameroista on kytketty suoraan ja osa taas videopalvelimien avulla lähiverkon yli. Kameravalvonnan verkkoliikenne hoidetaan verkkokytkimillä, jotka ohjaavat kameroiden lähettämät kuvapaketit tallentimelle. Kameroiden käyttämiseksi paikallisessa valvomossa käytetään monitorin ja ohjauslaitteiden sijaan pc-konetta, johon asennetulla ohjelmalla käytetään samassa verkossa olevaa tallenninta.

Kuva 2 Hybriditallentimella varustettu kameravalvontajärjestelmä

Verkkopohjaisessa kameravalvontajärjestelmässä kaikki kamerat on liitetty verkkoon (Technical Guide to Network Video 2006, 63). Tallentimet saavat siis kaiken tiedon verkon yli, mutta kamerat voivat olla myös videopalvelimilla varustettuja analogisia kameroita. Kuvassa 3 on esitetty verkkokameroilla ja videopalvelimilla toteutettu järjestelmä. Itse tallentimessa ei ole yhtään analogista kameraa kiinni vaan se toimii kokonaan verkon yli. Itse määrittelisin analogisia kameroita ja videopalvelimia sisältävän verkon hybridijärjestelmäksi: kokonaan verkkopohjaisessa järjestelmässä kuvaa ei siirretä missään vaiheessa analogisena kameran ja tallentimen välissä.

Kuva 3 Verkkopohjainen kameravalvontajärjestelmä

Muita listalta pois jääneitä ovat muun muassa seuraavat:

NTG Kameravalvontapalvelu

NettiTieto Oy:n kameravalvontapalvelu osana laajaa tuotevalikoimaa. Käytetyistä kameroista, ohjelmistoista tai alustoista ei kerrota paljoa.

Surveillance CTRL

Surveillance CTRL tarjoaa tallennuspalvelua sekä Axis-vuokrakameroita. Peruspaketin hinnaksi mainitaan erään referenssin yhteydessä 79 euroa kuukaudessa sisältäen yhden Axis 207-kameran sekä sen tallennuksen. Pohjana käytetään ASAN-palvelimia.

byRemote, Inc.

Vertailun vuoksi laitan tähän myös linkin jenkkilässä vastaavaa palvelua tarjoavaan tahoon: byRemote Surveillance Solutions . Hintaluokka on vajaat 30$ /kk per kamera, sivuilta löytyy linkki demopalvelimelle.

POKE - eli Poliisin Kenttäjärjestelmä on tarkoitettu tuomaan poliisin kenttäkäyttöön työtä tehostavat järjestelmät. Järjestelmä sisältää mm. kartta- ja paikannuspalvelut, rekisterikyselyt sekä tehtävälistat (mm. hätäkeskuksien tuottamat tehtävät eri partioilla johtamisen tukena). Lisäksi järjestelmässä olisi mahdollista jakaa tietoa partioiden kesken (esim. karttamerkinnät). Tällä hetkellä n. 400 poliisiautossa on ajoneuvotietokone joka mahdollistaisi järjestelmän käytön. Ongelmaksi mainittiin VIRVE-verkon rajallinen tiedonsiirtokapasiteetti sekä laiteyhdistelmissä esiintyneet viat: POKE-järjestelmä on esimerkiksi saattanut jumittaa VIRVE-radion jolloin partio on ollut kokonaan radion kuulumattomissa. POKE-järjestelmän ajoneuvonäytölle kerrottiin raportissa yhdistettävän myös kuvaa ajoneuvon kameroista - esimerkiksi poliisimaijan kuljetustilan valvontakamerasta.

Automaattisen ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmän (ANPR) käyttöönotto

Selvitystoimikunta suosittelee automaattisen ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmän (ANPR) käyttöönottoa. ANPR on erittäin tehokas järjestelmä rikosten paljastamisessa ja lisää merkittävästi kiinnijäämisriskiä. Kiinnijäämisriskin lisääminen on yksi sisäisen turvallisuuden ohjelman strategisista linjauksista.

ANPR-laite lukee poliisiautoon asennetun kameran näkökentässä olevia rekisterinumeroita ja vertaa niitä esim. varastettujen tai muuten kiinnostavien autojen listaan. Raportin mukaan tämä tehostaa huomattavasti poliisin työtä - esimerkiksi Englannissa ANPR-tiimeihin kuuluvat poliisit suorittavat kymmenkertaisesti kiinniottoja poliisien keskiarvoon nähden.

Riskialttiiden yleisten paikkojen kameravalvontaa tehostettava.

Yleisten paikkojen turvakameravalvonta on toteutettava siten, että siitä on poliisille hyötyä sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnassa että esitutkinnassa. Poliisin on oltava aktiivinen toimija kameroiden sijoittamisessa. Kameroiden seuranta tulee järjestää siten, että niitä voidaan hyödyntää akuuteissa tilanteissa kenttätoiminnan tukena.

Raportin mukaan omaisuuteen kohdistuvat rikokset sekä katuväkivalta pienenevät kameravalvotuilla alueilla, mutta järjestyshäiriöihin valvonnalla ei ole yhtä suurta vaikutusta. Jotta valvonnalla olisi todellista vaikutusta, tulee se järjestää kattavasti (eli valvotaan selkeästi koko puistoa/pysäköintialuetta eikä vain pieniä osia siitä). Valvonnasta tulisi myös ilmoittaa näkyvästi. Raportin mukaan kameravalvonnan vaikutus turvallisuuden tunteeseen voi olla isompi kuin vaikutus todelliseen turvallisuuteen. Kameravalvonnan pääpaino on tapahtumien jälkikäteisessä selvittämisessä, koska reaaliaikainen seuranta on vain rajoitetusti mahdollista (kameravalvontaa hoidetaan tällä hetkellä poliisin palvelupäivystyksissä, hätäkeskuksissa ja poliisivankiloissa vaihtelevasti). Tehokkainta valvonnan on havaittu olevan alueilla joilla on muutenkin korkea rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen taso. Raportissa mainitaan valvonnan toteuttamisen ongelmaksi kuntien suuri määrä suhteessa kihlakuntiin - yhteistyö poliisin ja kuntien välillä on hankalaa. Hyvänä käytäntönä pidetään selvitystoimikunnan mukaan sitä, että kunta järjestää itse haluamallaan tavalla julkisten paikkojen kameravalvonnan siten, että sen tarjoama informaatio on tarvittaessa myös poliisin käytössä.

Järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien käyttöalueen laajentaminen.

Laajennetaan järjestyksenvalvojien toimialuetta siten, että kunnan kanssa sopimuksen tehneen vartioimisliikkeen palveluksessa oleva järjestyksenvalvoja voi kunnan toimeksiannosta suorittaa laissa määriteltyä tehtäväänsä myös sellaisilla etukäteen rajatuilla yleisillä paikoilla, jotka kunta on määritellyt pyydettyään asiasta ensin poliisilaitoksen lausunnon. Toimialueen laajennus edellyttää
lainmuutosta ja parantaa kuntien mahdollisuutta osallistua yleisen järjestystä ja turvallisuutta tukeviin tehtäviin haluamillaan alueilla. Järjestyksenvalvojien tehtävä olisi erityisesti rikosten ennalta estäminen.

Raportissa selvitystoimikunta pitää tarpeellisena selvittää voisiko kunnan toimeksiannosta järjestyksenvalvontatehtävää vartioimisliikkeen palveluksessa suorittavalla järjestyksenvalvojalla olla mahdollisuus ja toimivalta esim. ottaa kiinni yleisellä paikalla päihtynyt ja toimittaa tämä joko selviämisasemalle, muuhun hoitopaikkaan tai poliisin säilytystilaan. Raportin mukaan olisi myös harkittava sitä, tulisiko kunnalle antaa kovempia keinoja vaikuttaa alueensa turvallisuuteen, mm. laajentamalla vartioimisliikkeiden oikeuksia yleisten paikkojen valvontaan, päihtyneiden säilöönottoon sekä kameravalvonnan toteuttamiseen yhteistyössä kunnan kanssa.

Raportista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista, esim tietoja järjestyspoliisin partiotiheydestä ja mahdollisuuksista puuttua eri kiireellisyysluokkien hälytystehtäviin eri aikoina. Pohdittu on myös poliisin käyttämien lainahelikopterien tilannetta ja mahdollisuutta poliisin omien helikopterien hankintaan.

Koko raportti on luettavissa sisäasiainministeriön internet-sivuilla: http://www.intermin.fi/julkaisu/572007