Pokea poliisiautoihin, kameravalvontaa kuntiin ja lisäoikeuksia järjestyksenvalvojille
December 19th, 2007 | by admin |Sisäasiainministeriö on julkaissut loppuraportin järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeesta. Raportissa kuvataan nykyistä järjestyspoliisin toimintaa, tehtävätyyppejä sekä -määriä, vasteaikoja, käytettyjä järjestelmiä sekä niiden kehittämistä. Muutamia mielenkiintoisia kohtia raportista löytyi:
POKE-järjestelmän kehittäminen
POKE - eli Poliisin Kenttäjärjestelmä on tarkoitettu tuomaan poliisin kenttäkäyttöön työtä tehostavat järjestelmät. Järjestelmä sisältää mm. kartta- ja paikannuspalvelut, rekisterikyselyt sekä tehtävälistat (mm. hätäkeskuksien tuottamat tehtävät eri partioilla johtamisen tukena). Lisäksi järjestelmässä olisi mahdollista jakaa tietoa partioiden kesken (esim. karttamerkinnät). Tällä hetkellä n. 400 poliisiautossa on ajoneuvotietokone joka mahdollistaisi järjestelmän käytön. Ongelmaksi mainittiin VIRVE-verkon rajallinen tiedonsiirtokapasiteetti sekä laiteyhdistelmissä esiintyneet viat: POKE-järjestelmä on esimerkiksi saattanut jumittaa VIRVE-radion jolloin partio on ollut kokonaan radion kuulumattomissa. POKE-järjestelmän ajoneuvonäytölle kerrottiin raportissa yhdistettävän myös kuvaa ajoneuvon kameroista - esimerkiksi poliisimaijan kuljetustilan valvontakamerasta.
Automaattisen ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmän (ANPR) käyttöönotto
Selvitystoimikunta suosittelee automaattisen ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmän (ANPR) käyttöönottoa. ANPR on erittäin tehokas järjestelmä rikosten paljastamisessa ja lisää merkittävästi kiinnijäämisriskiä. Kiinnijäämisriskin lisääminen on yksi sisäisen turvallisuuden ohjelman strategisista linjauksista.
ANPR-laite lukee poliisiautoon asennetun kameran näkökentässä olevia rekisterinumeroita ja vertaa niitä esim. varastettujen tai muuten kiinnostavien autojen listaan. Raportin mukaan tämä tehostaa huomattavasti poliisin työtä - esimerkiksi Englannissa ANPR-tiimeihin kuuluvat poliisit suorittavat kymmenkertaisesti kiinniottoja poliisien keskiarvoon nähden.
Riskialttiiden yleisten paikkojen kameravalvontaa tehostettava.
Yleisten paikkojen turvakameravalvonta on toteutettava siten, että siitä on poliisille hyötyä sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnassa että esitutkinnassa. Poliisin on oltava aktiivinen toimija kameroiden sijoittamisessa. Kameroiden seuranta tulee järjestää siten, että niitä voidaan hyödyntää akuuteissa tilanteissa kenttätoiminnan tukena.
Raportin mukaan omaisuuteen kohdistuvat rikokset sekä katuväkivalta pienenevät kameravalvotuilla alueilla, mutta järjestyshäiriöihin valvonnalla ei ole yhtä suurta vaikutusta. Jotta valvonnalla olisi todellista vaikutusta, tulee se järjestää kattavasti (eli valvotaan selkeästi koko puistoa/pysäköintialuetta eikä vain pieniä osia siitä). Valvonnasta tulisi myös ilmoittaa näkyvästi. Raportin mukaan kameravalvonnan vaikutus turvallisuuden tunteeseen voi olla isompi kuin vaikutus todelliseen turvallisuuteen. Kameravalvonnan pääpaino on tapahtumien jälkikäteisessä selvittämisessä, koska reaaliaikainen seuranta on vain rajoitetusti mahdollista (kameravalvontaa hoidetaan tällä hetkellä poliisin palvelupäivystyksissä, hätäkeskuksissa ja poliisivankiloissa vaihtelevasti). Tehokkainta valvonnan on havaittu olevan alueilla joilla on muutenkin korkea rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen taso. Raportissa mainitaan valvonnan toteuttamisen ongelmaksi kuntien suuri määrä suhteessa kihlakuntiin - yhteistyö poliisin ja kuntien välillä on hankalaa. Hyvänä käytäntönä pidetään selvitystoimikunnan mukaan sitä, että kunta järjestää itse haluamallaan tavalla julkisten paikkojen kameravalvonnan siten, että sen tarjoama informaatio on tarvittaessa myös poliisin käytössä.
Järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien käyttöalueen laajentaminen.
Laajennetaan järjestyksenvalvojien toimialuetta siten, että kunnan kanssa sopimuksen tehneen vartioimisliikkeen palveluksessa oleva järjestyksenvalvoja voi kunnan toimeksiannosta suorittaa laissa määriteltyä tehtäväänsä myös sellaisilla etukäteen rajatuilla yleisillä paikoilla, jotka kunta on määritellyt pyydettyään asiasta ensin poliisilaitoksen lausunnon. Toimialueen laajennus edellyttää
lainmuutosta ja parantaa kuntien mahdollisuutta osallistua yleisen järjestystä ja turvallisuutta tukeviin tehtäviin haluamillaan alueilla. Järjestyksenvalvojien tehtävä olisi erityisesti rikosten ennalta estäminen.
Raportissa selvitystoimikunta pitää tarpeellisena selvittää voisiko kunnan toimeksiannosta järjestyksenvalvontatehtävää vartioimisliikkeen palveluksessa suorittavalla järjestyksenvalvojalla olla mahdollisuus ja toimivalta esim. ottaa kiinni yleisellä paikalla päihtynyt ja toimittaa tämä joko selviämisasemalle, muuhun hoitopaikkaan tai poliisin säilytystilaan. Raportin mukaan olisi myös harkittava sitä, tulisiko kunnalle antaa kovempia keinoja vaikuttaa alueensa turvallisuuteen, mm. laajentamalla vartioimisliikkeiden oikeuksia yleisten paikkojen valvontaan, päihtyneiden säilöönottoon sekä kameravalvonnan toteuttamiseen yhteistyössä kunnan kanssa.
Raportista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista, esim tietoja järjestyspoliisin partiotiheydestä ja mahdollisuuksista puuttua eri kiireellisyysluokkien hälytystehtäviin eri aikoina. Pohdittu on myös poliisin käyttämien lainahelikopterien tilannetta ja mahdollisuutta poliisin omien helikopterien hankintaan.
Koko raportti on luettavissa sisäasiainministeriön internet-sivuilla: http://www.intermin.fi/julkaisu/572007